Itse kun aloin tutustua näihin asioihin, ei niin kovin helposti asia selvinnyt. Ihminen, joka jotain ovia tai ikkunoita ostaa, ei varmasti jaksa ottaa selvää mitä hittoa nuo jutut tarkoittavat. Nämä siis ovat olemassa sitä varten, että kuluttaja pystyisi vertailemaan EU-markkinoilla olevia tuotteita keskenään. Sinänsä oikein hyvä idea, mutta onko ilmanpitävyys parempi, kun ilmoitettu arvo on 1 vai 4, tai onko merkityksellistä, onko tuulenpaineenkestävyys B2 vai A2? Tärkein ja helpoiten poimittava asia lienee otsikossakin mainittu U-arvo eli energiahävikkiä kuvaava luku, jossa pienempi on parempi.
CE-todistus, eli todistus siitä, että valmistaja takaa tuotteen olevan määräysten ja suoritustasoilmoituksen (DoP) mukainen. Tavallisten ikkunoitten ja ovien suhteen tarkoittaa yleensä, että järjestelmäsuunnittelija testaa tuotteen ja valmistaja arpoo testitulosten perusteella hieman huonomman arvon paperille, jotta se varmemmin pitäisi paikkaansa. En muista, enkä nyt jaksa selvittää, oliko arvot NTP vai pitäisikö päteä kaikissa olosuhteissa. Testaus maksaa reilusti enemmän kuin tuote, joten sitä ei ole mitään järkeä suorittaa.
Saatan päivitellä tätä tai sitten en. Tämä kirjoitettu 2023 ja tietous päivitetty viimeksi 2022.
Ja sitten niistä DoP:issa (suoritustasoilmoitus) olevista arvoista:
Ilmanpitävyys
eli pienin paine-ero, jonka tuote kestää vuotamatta.
Ilmoitettu arvo | |||
---|---|---|---|
1 | 150 Pa | 50 m³/hm² | 12,5 m³/hm |
2 | 300 Pa | 27 m³/hm² | 6,75 m³/hm |
3 | 600 Pa | 9 m³/hm² | 2,25 m³/hm |
4 | 600 Pa | 3 m³/hm² | 0,75 m³/hm |
Ikkunoilla arvot ovat yleensä 3 tai 4, kun taas ovilla kynnyksestä ja lukituksesta johtuen 1 tai parhaimmillaan 2. Käytännössä taas ovet ja karmit ovat helposti sen verran vinossa, että 1 on jo saavutus erityisesti kylmemmillä ilmoilla.
Sateenpitävyys
eli missä paineessa ja kuinka kauan kestää, että sumute tulee sisälle. Testissä mitataan aikaa ja painetta lisätään 5 min välein
Ilmoitettu arvo | paine | aika |
---|---|---|
1A | 0 Pa | 15 min |
2A | 50 Pa | 20 min |
3A | 100 Pa | 25 min |
4A | 150 Pa | 30 min |
5A | 200 Pa | 35 min |
6A | 250 Pa | 40 min |
7A | 300 Pa | 45 min |
8A | 450 Pa | 50 min |
9A | 600 Pa | 55 min |
E[paine] | [paine] Pa | >= 60 min |
Tuulenpaineenkestävyys
eli kuinka paljon tuote taipuu missäkin paineessa
Ilmoitettu arvo | taipuma |
---|---|
A | < 1/150 mm |
B | < 1/200 mm |
C | < 1/ 300 mm |
Ilmoitettu arvo | paine |
---|---|
1 | 400 Pa |
2 | 800 Pa |
3 | 1200 Pa |
4 | 1600 Pa |
5 | 2 kPa |
E[paine] | [paine] Pa |
U-arvo
eli tuotteen lämmönjohtavuus; kuinka paljon lämpöä siirtyy tuotteen läpi (wattia per neliömetrikelvin). Eli Seuraavassa muutamia suuntaa-antavia esimerkkejä
Tuote | W/m²K |
---|---|
Lasi | ~7 |
3-kerroksinen lasielementti (Ar-täyte) | ~2,5 |
3-kerroksinen lasielementti selektiivipinnottein (Ar-täyte) | ~0,5 |
lämpökatkaistu metallilasiovi | ~1,2 |
lämpökatkaistu kiinteä metalli-ikkuna | ~0,8 |
hirsiseinä (~220 mm) | ~0,4 |
70 mm xps-levy | ~0,3 |
Kuten taulukosta näkee, 3K-lasi ei automaattisesti tarkoita hyvää lämmöneristävyyttä. Pilkingtonin laskurin mukaan täytekaasulla on huomattavasti pienempi merkitys kuin pinnoitteilla.
Taulukkoon ei ole listattu ilmiselviä asioita, kuten että pienen metallikarmisen ikkunan U-arvo on esim. 1,5 ja suuren samalla lasilla 0,6.